Smile

Voi tätä olemisen ihanuutta. Tuossa parisen viikkoa sitten, eräänä lumisateisena ja harmaana päivänä, yht äkkiä kesken työpäivän, tuli sellainen olo että kevät on täällä. Minulle kun talvi ei ole sitä mieluisaa aikaa, niin on ollut hieno huomata, että vaikka pihalla ikkunan takana on lähes parimetriset kinokset lunta, niin sisäisesti voin jo elää kevättä.

Töitä on tullut tietysti tehtyä kovasti. Smile!- korusarjan kukkakoruja on ollut suorastaan himo tehdä, viehän nuo kaikki iloiset värit mielen jo ihan kesäänkin asti. Messut on alkaneet ja sujuneet loistavasti ihania ihmisiä tavaten. Hotellielämää on taas tullut siis vietettyä ja mukavaa vaihteluahan sekin on työhuoneella istumiseen. Illat on työreissuilla vapaata laiskottelun aikaa ja kivahan se on käydä ravintoloissa maistelemassa ihania ruokia.

Pikavisiitillä tuli käytyä myös synnyinkaupungissa, kun äiti kultani täytti kunnioitettavat 80-vuotta.

Menneet euroviisukarsinnat saivat minut jo hetkeksi sille tuulelle, että jätän koko kisat tältä vuodelta väliin, mutta päätin sitten unohtaa Suomen kokonaan ja suunnata katseet muualle. Espanjassa 350:n ehdokkaan joukosta finaaliin pääsi 10 kappaletta ja siellä voittajaksi Daniel Diges kappaleella Algo pequeñito. Mielestäni hieman 70- lukulaista, hieman Ranskalaista, hieman slaavilaista ja tietysti Espanjaksi laulettuna. Melkoisen mukava sekoitus, katsotaan kuinka se sitten Oslon finaalissa toimii. Useampi mennyt lauantai on tullut vietettyä seuraten netin kautta Ruotsin Melodifestivalenia ja huomenna sekin sitten huipentuu finaaliin ja nähdään millaiseen edustajaan naapurit tänä vuonna päätyy.

Tällaista tänne tällä kertaa eli kaikki hyvin ja mieli iloinen vaikka kiirettä pitääkin. Ja tänään hoksasin, että lomaan on aikaa enää seitsemisen viikkoa ja tuohan menee ihan hujauksessa.

Oikein aurinkoista viikonloppua!

OT finaali oli eilen. Jännäksi meni voittokamppailu. Kolmoseksi tuli Jon. Kilpailun voitosta kilpaili lopulta kaksi kilpailijaa joista toiseksi tuli Brenda ja voittajaksi päätyi Mario! Voittaja sai 50,5%,  joten todella tiukka ja jännä ratkaisu.

Mariohan oli suosikkini nyt loppua kohden, mutta pakko sanoa, että finaali esitysten perusteella jos olisin valintani tehnyt, niin suosikkini olisi ollut ehdottomasti Brenda. Loistava loppu kuitenkin. Nyt jään vaan odottelemaan, kuinka he musiikkirintamalla tulevat pärjäämään ja ennen kaikkea, millaista musiikkia heiltä saadaan kuulla kilpailun ulkopuolella.

Kovasti on minulla tullut ohjelmaa tänä vuonna seurattua. Ensimmäiset viikot Espanjassa telkkarista ja loppuaika netin kautta jälkikäteen aina esitykset katsoen. Nyt on sitten tämän vuotinen OT finaalia vaille valmis. Paljon on kaudella tapahtunut ja monta omaa suosikkia on matkanvarrella karsiutunut.

Finaalissa on mukana kolme artistia. Jon joka oli ihan ensimmäinen suosikkini, mutta kauden edetessä mieltäni muutin. En oikein tiedä. Toinen on Brenda. Hyvin laulaa ja on paikkansa finaalissa taatusti ansainnut. Kolmas on sitten Mario. Kaveri, joka on ollut minulle lähes ilmaa, mutta nyt loppua kohden nousi suosikikseni ja olen todella iloinen, että hän myös finaaliin pääsi.

Nyt sitten vain jään jännittämään, kuka lopulta voiton vie.

Euroviisut ne sitten oli ja meni. Ja ohjelmakin tuli ihan ennakkotietojen mukaisella kanavalla ja ihan ajallaankin vielä, jihuu!!!! Jotenkin oli harvinaisen laimea kokonaisuus tänä vuonna, johtui varmaan siitä että mukana oli monta kappaletta, joita en nyt niin kauheasti olisi välittänyt edes kuulla. Oma suosikki tuli kolmanneksi, joten loppu hyvin kaikki hyvin.

Loma sujuu mukavasti, lämpötilat huitelee jo kolmessakympissä, mutta onneksi ei tunnu ihan niin kuumalta. Kävely on se meidän suosikki tapa viettää aikaa ja kamera käy kuumana, kun joutuu kokoajan töihin. Malagan reissulla tuli bongattua jälleen sillankaiteille aseteltuja kukkalaatikoita ja niitähän oli tietysti kuvattava.

Kukkivia aitoja on vähän joka puolella ja ovat vaan niin uskomattoman kauniita. Tämä löytyy Benalmadenasta.

Minähän rakastan kallioita ja kiviä, joten pakkohan sitä on niitäkin kuvata. Enemmän kuvia kävelyreissuilta on nähtävissä Aurora lahjan sivuilla.

Tulihan tästäkin taas varsinainen sekametelisoppa koko kirjoituksesta, mutta menköön lomailun piikkiin tämäkin. Nyt taidan jälleen kellahtaa mukavaan asentoon ja uppoutua kirjojen ihmeelliseen maailmaan. Heippa!

Eilen oli vuorossa euroviisujen semifinaali 2 ja olin tarkastanut ohjelmatiedoista, että ohjelma tulee tve2 klo. 21.00 alkaen. Käänsin telkun päälle ja dadaa…. ruudun täytti tennisottelu Madridista!!!! Mitä siinä muuta kuin taas ihmettelemään, mutta ottelu jatkui ja jatkui. Ei muuta kuin netistä nettiradiota etsimään, jospa vaikka saisi finaalia edes kuullakseen. Radio löytyi ja suostui jopa toimimaan. Kun suoralähetys oli siinä vaiheessa, että 12. artisti esiintyi, pärähti yhtäkkiä telkkariruutuun Euroviisulähetyksen tunnari ja ohjelma alkoi, ihan kuin suorana konsanaan, alusta. Tuossa vaiheessa kello oli siinä kymmenen hujakoilla ja taisi tuo tennisottelukin loppua sitten kesken, ei ymmärrä yksinkertainen ihminen tätä Espanjalaisten logiikkaa. Mietin vaan, että kuinka espanjalaiset voivat äänestää suosikkejaan, kun tulos oli jo ratkennut aikoja sitten siinä vaiheessa, kun lähetys täällä siihen kohtaan pääsi?!?!

No eipä tässä mitään, kisa tuli taas nähtyä ja omille suosikeillekin kävi hyvin.

• Azerbaidžan - AySel & Arash “Always”

• Kroatia - Igor Cukrov feat. Andrea “Lijepa Tena”

• Liettua - Sasha Son “Love”

Ja jokainen näistä pääsi jatkoon, uskomatonta! Enpä tiedä onko milloinkaan ollut näin monta minun suosikkia finaalissa, yleensä kun he ovat tosiaankin jääneet ilman finaalipaikkaa.

Nyt täytyy sitten jännätä josko vaikka tuo finaali nyt ihan oikeasti tulisi täällä suorana, niin paljon täällä ainakin siitä meuhkataan. Jälleen kerran uskotaan vahvasti, että Espanja vie koko potin. Espanjan edustuskappaletta on nyt täällä muutamassa viikossa tullut nähtyä ja kuultua niin paljon, että biisi alkaa jo väkisinkin kuulostamaan hyvältä.

Eilen iltapuolella rupesin etsiskelemään ohjelmatietoja, että moneltako se Euroviisujen semifinaali alkaa, kun nyt olivat lupailleet että sekin täällä Espanjan rtv:llä livenä tulee. Mutta, mutta, mitäpä huomasin? Lähetys ilmoitettiin alkavaksi paikallista aikaa yöllä 1.30 eli ei todellakaan suorana ja sitten näin, että live tulikin rtve:n netissä suorana. No, koska me ollaan täällä niin hitaan ja takkuilevan nettiyhteyden varassa ei ollut mitään mahdollisuutta tuota liveä nähdä. Viime vuonna Turkin televisio pelasti tilanteen, mutta tällä kertaa vuokraamassamme asunnossa ei näy kuin paikallisia kanavia, joten niin vaan oli sitten kökittävä ylhäällä aamuyöhön asti ja minä kun olen normaalisti jo unten mailla klo. 10.00!

Ensimmäisessä semifinaalissa mukana suosikeistani olivat Sveitsi, Valko-Venäjä ja Suomi. Ja mites sitten omille suosikeilleni kävikään?

• Sveitsi - Lovebugs “The Highest Heights” Kuten jo ennakkoon epäilin, ei heille tie auennut finaaliin, mutta yllättivät minut niin positiivisesti live - esityksellään, että huh huh! Ennakkoon hieman pelkäsin, että laulajan taidot ei kenties olisi livenä riittävät, mutta täysin toisin kävi. Esitys oli vielä miljoona kertaa parempi kuin ennakkokatselu videossa, laulaja esiintyi ja lauloi loistavasti ja biisi on vaan kerrassaan aivan mahtava.

• Suomi - Waldo’s People “Lose Control” Tämä meni jatkoon, mutta täytyy sanoa, että esitys ei minua vakuuttanut ollenkaan. Laulajan taidoissa ei ole moitittavaa, mutta kyllä koko ryhmän liikehdintä oli vaan melkoisen tyhjää ja esitys jätti kylmäksi. Biisi on kuitenkin edelleen ihan jees.

• Valko-Venäjä - Petr Elfimov “Eyes that never lie” Ja tätä en jaksa uskoa edelleenkään todeksi, mutta vaikka kuinka jatkoon menneiden listaa katselen, niin ei siellä vaan Valko-Venäjää ole!!!!! Tässä kohti on pakko sanoa, että minulle ei tullut edes mieleen, että näin voisi käydä, sillä olin ihan varma, että tämä kilpailee koko kisan voitosta!!!

Nyt on sitten euroviisuista välipäivä, mutta minulla öiset valvomiset jatkuu tänäänkin, sillä Operación Triunfo lähetys tulee tänään alkaen klo. 23.30 ja kestää kolmisen tuntia…. ja lomalla kun piti levätä. Kerrottakoon sen verran, että alustavasti, viimeviikkoisen esityksen perusteella, suosikikseni noussut kaveri on jo heti toisella viikolla tiputusuhan alla, että silleen…

Sain minäkin sitten vihdoin Euroviisukappaleet esikatseltua ja kuunneltua. Kappaleita oli laidasta laitaan ja kyllähän sieltä ne omat suosikitkin lopulta löytyi.

Mihinkään järjestykseen en vielä suosikkejani ole saanut, se vaatii vielä hieman makustelua. Tänä vuonna kävi niin, että yhtään suoraan finaalissa olevaa ei suosikkieni joukkoon yltänyt, joten toivon, että edes joku näistä ehdokkaistani finaaliin asti pääsisi. Yleensä kun on käynyt niin, että ne omat suosikit jää sinne semifinaaleihin.

Seuraavat kuusi kappaletta ovat ehdottomia suosikkejani ja niistä saisi voittaa mikä tahansa ja olisin pelkää hymyä!

• Valko-Venäjä - Petr Elfimov “Eyes that never lie” Tätä katselin hymy huulilla ja hieman naureskellen, mutta niin vain kaveri pisti minulle jauhot suuhun ja nosti itsensä yhdeksi ihan ehdottomaksi voittajasuosikikseni. Ilo on kuunnella artistia joka omaa loistavat laulunlahjat eikä kuuntelijan tarvitse hetkeäkään pelätä osuuko nuotilleen, mahtavaa.

• Sveitsi - Lovebugs “The Highest Heights” Tämä, ei niin perinteinen Euroviisu, toimii minulla ihan täysillä. Epäilen kyllä ettei tule menestymään, mutta minun luureissani tulee ihan varmasti soimaan jatkossakin.

• Kroatia - Igor Cukrov feat. Andrea “Lijepa Tena” Tämä on yksi suurimmista suosikeistani. Kappale on täynnä perinteistä euroviisutunnelmaa ilman kikkailuja, tunnelmallista ja kertakaikkiaan vaan hienoa kuunneltavaa.

• Azerbaidžan - AySel & Arash “Always” Juuri tällaista hömppää kuuntelen oikein mielelläni päivät pitkät, joten saattaisipa olla vaikka se minun suurin suosikkini…

• Liettua - Sasha Son “Love” Tästäkin tykkää kovasti, voisi hyvinkin soida kuulokkeistani tämäkin.

• Suomi - Waldo’s People “Lose Control” Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun omien suosikkieni joukkoon yltää myös Suomi?!?!  Mukavaa hömppää tämäkin, toimii siis minulle.

Seuraavat kaksi ovat vielä pienessä harkinnassa:

• Serbia - Marko Kon & Milaan “Cipela” Yleensä en ole ollenkaan huumorimusiikin ystävä ja siksipä omaksi hämmästykseksenikin tästä tykkäsin. Kertosäkeen kohdalla tulee tunne, että on laulettava mukana, joten jotain tässä biisissä vaan on…

• Norja - Aleksander Rybak “Fairytale” Tätähän on povattu jopa voittajaksi ja kyllähän tämä toimii, mutta hieman olen kahden vaiheilla. Ei kuitenkaan voittajasuosikkini.

Lisäksi oli useita “ihan kivoja” kappaleita, kuten Kreikkan ja Espanjan kipaleet, mutta eivät nyt valitettavasti kolahtaneet ihan kohdalleen kuitenkaan.

Nyt jään sitten suurella mielenkiinnolla odottamaan mitä kisat tuo tullessaan ja kuinka omille suosikeilleni käy.

Eilen vihdoinkin pyörähti viisukevät käyntiin ihan täydellä teholla, kun ensimmäinen kolmesta Euroviisujen esikatseluista pärähti ruutuun. Jonkun verran olen jo etukäteen netissä kuunnellut noita kappaleita, mutta pitihän sitä illalla istahtaa katselemaan,  jotta omat suosikit tämän vuoden tarjonnasta lopullisesti löytäisi. Otsa kurtussa ja suurella vakavuudella en Euroviisuihin suhtaudu vaan nautin monipuolisesta musiikista rennolla fiiliksellä. Eilinen tarjonta oli kyllä monipuolista, mutta mieleen jäi, edes vähän positiivisesti, oikeastaan vain Valko-Venäjä, Armenia ja Sveitsi. Nähtäväksi jää mitä seuraavat kaksi torstaita esikatseluineen tarjoaa.

Tänään on ollut mielettömän ihana keväinen päivä. Lämmin kuin mikä ja aurinkokin on välillä ilahduttanut. Meilläkin on nyt takapihaltakin sen verran lumet vähentynyt, että uskaltauduin sinnekin vähän hiippailemaan. Pieniä keväänmerkkejä oli ilmaantunut, vaikka kevät meillä tuntuukin olevan tavanomaista paljon myöhemmässä. Köynnös oli terassin suojissa kehittänyt jo komeat lehden alut ja lumikellotkin oli kukkaan asti ehtinyt. Pikkulintujen ihan mieletön sirkutuskonsertti, jota valtaisan lokkiparven kirkunakuoro korosti, oli todellinen merkki siitä, että nyt eletään varsinaista keväthuumaa.

Eilen istuin innokkaana sohvan nurkkaan katselemaan nauhoittamaani Ruotsin Euroviisukarsintaa. Mukavastihan tuo pyörähti käyntiin Måns Zelmerlöw - Hope & Glory kappaleella. Hän oli raatien suosikki, mutta jäi lopulta kisassa neljänneksi. Omaksi suosikikseni nousi ehdottomasti Emilia - You’re My World kappaleellaan. Olkoonkin, että hiukkasen häiritsi hänen hengitystekniikkansa, joka sai laulun kuulostamaan hieman vaivalloiselta. Kappale oli kuitenkin mielestäni ehdottomasti paras, esitys kiva ja artistissa karismaa. Hänelle ei kisassa kovin hyvin käynyt, hän jäi yhdentoista artistin joukossa kahdeksanneksi.

Voittajaksi päätyi lopulta Malena Ernman - La Voix kappaleella, jonka (tunnustan) olin kelannut heti alun jälkeen yli. Tässä kohti siis joutunen myöntämään, että vaikka musiikin suhteen olen lähes kaikkiruokainen, niin  oopperalaulusta en pidä ja siksipä en tuota kappaletta alkua pidemmälle kuunnellut. Yritin voiton ratkettua vielä uudelleen, mutta en vaan millään päässyt yhtään pidemmälle.

Hassua oli huomata kuinka raatien ja yleisön äänet meni ihan ristiin. Jännittävä kisahan tuo oli loppuun asti ja siksikin kiva seurata. Itse en nyt kyllä lähtisi Ruotsille kovinkaan hyvää menestystä Moskovassa povaamaan, mutta saatanhan ja luultavasti taas kerran olenkin ihan väärässä. Innolla odotan kuitenkin jo tämän vuoden Euroviisuja.

Minulle musiikki on kertakaikkisen tärkeä osa jokapäiväistä elämää. En edes osaa kuvitella, miltä tuntuisi elämä ilman musiikkia ja nimenomaan sen kuuntelua. Musiikkimakuni on erittäin laaja ja tyylit vaihtelee päivittäin ja ihan mielialankin mukaan. Töitä tehdessä minulla on aina kuulokkeet korvilla, joten musiikkia tulee kuunneltua päivittäin se kahdeksan tuntia ja välillä enemmänkin. No, tuleehan sitä toki välillä kuunneltua puhettakin sisältäviä radioita, mutta ne menee kyllä kielikylpyjen piikkiin eli silloin kuuntelen Espanjalaisia radioita, joista en kyllä vielä ihan kamalasti mitään ymmärrä.

Joskus nuorempana kuuntelin musiikkia nimenomaan tekstien kautta. Nykyisin taas huomaan, että on lähes merkityksetöntä mitä kappaleissa lauletaan,  teksti voi olla pelkkää lalalaata tai laulettu kielellä mitä en ymmärrä. Tärkeintä minulle on sävellys ja ehdottomasti artisti.

Omasta levyhyllystä löytyy mm. Marc Almond, James Blunt, Maroon 5, Depeche Mode, Seal, Humane/Kim Herold…. Ja Espanjankielisiä Xeronimo, Sergio Dalma… Mutta nämä ovat vain murto-osa siitä mitä tulee kuunneltua.

Maailma on täynnä toinen toistaan parempaa musiikkia ja kiitos netin ja nettiradioiden, niiden löytäminen itsensä kuultavaksi on helpompaa. Itse kuuntelen musiikkia useimmiten juuri netin kautta ja sieltä onkin löytynyt valtava määrä itselleni uusia erinomaisia artisteja.

Musiikkihulluuteeni kuuluu myös (itseasiassa pikkutytöstä lähtien) Euroviisujen seuraaminen ja siksi nauhoitinkin Ruotsin Melodifestivalenin ja ajattelin sitten jossakin välissä nautiskella rennosta oleskelusta Ruotsalaisten Euroviisukappaleiden parissa.

Mutta, koska tämänpäiväinen musiikkiannokseni on saamatta, laitan nyt kuulokkeet korville, Last. fm:n soimaan ja rupean töihin.