Smile

Kesä etenee hurjaa vauhtia ja paljon on ehtinyt edellisen bloggauksen jälkeen tapahtua. Päivät ja valtaosin illatkin kuluu töissä. Työt on loman jälkeen maistunut niin hyvälle, että olen välillä miettinyt, että voiko tätä työksi kutsuakkaan. Uusia ideoita pukkaa kokoajan mieleen ja niistä haluaisi aina ainakin prototyypit tehdä heti ja koska normaali työaika ei siihen riitä, päivät hieman venyy.

Ihan koko aikaa en sentään ole töissä viettänyt ja silloin kun en ole töitä tehnyt olen mm. kierrellyt pihalla kesän edistymistä tutkailemassa. Pionit jaksaa vain kukkia - kun yksi lopettaa, toinen aloittaa. Tällä hetkellä kukassa on valkoinen ja hieman erilainen punainen, kuin se josta aiemmin täällä kuva oli. Seinustalla oleva ruusukin aloittelee kukintaansa.

Aikaa olen viettänyt myös aurinkovarjon alla mietiskellen ja välillä taas vesisateesta nauttien.

Viime aikoina olen iltaisin aina käynyt mansikkamaalla päivän mansikkasadon keräämässä ja laittanut pakkaseen talvenherkuiksi. Metsämansikat antavat vain odottaa kypsymistään, mutta mustikat alkavat jo näyttää melkoisen sinisiltä, pian saan siis niitäkin alkaa keräilemään.

Jossain vaiheessa hermostuin siihen, ettei kameraa ollut koskaan mukana, kun on niin iso, etten sitä viitsi mukana raahata ja toisaalta siihen, ettei kännykässäni oleva kamera minua miellytä. Halusin siis niin pienen kameran, että se olisi aina mukana, mutta jolla saisin mahdollisesti hieman parempia kuvia kuin puhelimella. Päädyin sitten ostamaan kännykkäni kokoisen kameran ja näin ystävyytemme alkutaipaleen perusteella olen tyytyväinen. Uskollisesti se on kulkenut mukanani joka paikkaan ja kännykkäni kanssa viihtyvät mukavasti samassa kännykkälaukussani - molemmat omassa lokerossaan tosin.

Loppu aika onkin mennyt sitten lueskellessa tätä kirjaa, sillä vaikka työ onkin kivaa, niin aina pitää muistaa haaveilla ja toivottavasti myös haaveensa toteuttaa….