Vielä, kun espanjaa kunnolla osaisi…
Onkohan silloin kotiutunut lomapaikkaansa liiankin hyvin, kun paikalliset alkaa vähän väliä rupatella leppoisasti, pysäyttää autonsa keskelle tietä kysyäkseen ajo-ohjeita ties mihin ja vanhemmat rouvat tulevat täydellä juna-asemalla pyytämään apua lippuautomaatin kanssa? Minähän autan aina mielelläni jos vain suinkin osaan ja pystyn, mutta moni on tuntunut hämmästyvän suuresti, kun en ollutkaan paikallinen ja espanjan kielitaitoni ei riitä rupatteluun. No olenpa ainakin saanut uutta pontta taas kielen opiskeluun ja tiukasti päätän, että sekin päivä vielä tulee, kun pystyn iloisesti rupattelemaan takaisin.
Tänään Carihuela on täyttynyt autoista, ihmisistä, järjestystä ylläpitävistä poliiseista ja torvien jatkuvasta soitosta. Ja mikäpä tämän on saanut aikaan? No ilmainen ruoka ja ilmainen olut tietenkin! Torremolinoksen kaupunki tarjoaa tänään paikallisille ja turisteille rantakadulla noita “herkkuja” ja voitte vain kuvitella, millaiset jonot noihin jakelupisteisiin on.
Vaikka paikan päällä kävimme, niin emme kuitenkaan juhlimaan jääneet, sillä nyt on tullut meidän aika sanoa gracias y adios! Me suuntaamme nyt kohti Suomea ja palaamme tänne taas toivottavasti viimeistään vuoden kuluttua.
Nia says:
Hyvää kotimatkaa teille! Kyllä vuodessa hyvin ehdit Espanjan kieltä parantamaan
anne says:
Hei Nia!
Voi kun ehtisinkin kunnolla opiskella ja jos tämän hataran, vanhan pään saisi vielä tiedon omaksumaankin, niin ihana olisi.
Nyt ollaan jo turvallisesti kotona, joskin hieman päästä pyörällä.