Meillä on ollut tapana käydä täällä Espanjassa aina pienellä lomalla lomalta. (Silloin kun ollaan pitkällä lomalla.) Minun suosikkini on ollut Sevilla, mutta nyt taisi sillekin löytyä vastus. Minä olin jotenkin vastenhakoinen koko Granadan suhteen, mutta niin kuin hyvin hyvin usein, tälläkin kertaa ennakkoluulot romuttui täysin ja taisinpa jopa menettää osan sydäntäni tuolle kaupungille.

Koska Granada oli etukäteen täysin tuntematon, oli majapaikan valinta melkoisen vaikeaa. Kaupungin hahmottaminen kartalta oli hankalaa, mutta netistä saatujen tietojen perusteella valittiin tietty alue, jolta majoitusta etsittiin. Hotelli oli vaihtoehto, mutta viime tingassa paikaksi valikoitui asunto Bib-Rambla aukion laidalta. Etukäteen oli katsottu reitti juna-asemalta asunnolle ja uskomatonta kyllä paikka löytyi samantien, ilman eksymistä, vaikka ihasteltavaa ja “huomionviejää” tuollakin matkalla riitti jo yllin kyllin. Asunnon valinta oli osunut oikeaan ja sijainti oli suorastaan loistava ja keskellä kaikkea. Vanha kunnostettu talo korkeine huoneineen ja näkymineen aukiolle ja lumisille vuorille, takasi viihtyvyyden.

Entä sitten itse kaupunki?!? No, kaupungista löytyy paljon, suorastaan uskomattoman paljon, vihreyttä. Lumiset vuoret kaupungin yllä sai tällaisen lumen vihaajankin huokaisemaan ihastuksesta. Minä, joka rakastan vettä ja ahdistun kun vettä ei ole lähellä, huomasin, että sellainenkin kaupunki, jonka joki on vain pieni vesinoro betonialtaassa, voi olla “happirikas”. Kadut oli puhtaat ja puistot hyvin hoidettu. Keskellä viikkoakin tämä opiskelijakaupunki oli ihanan vireä, samalla rento ja varmasti jokainen löytää tästä kaupungista sen osan jossa viihtyy. Neljä päivää oli kertakaikkiaan liian vähän edes ajatella käyvänsä paikallisissa nähtävyyksissä, sillä pelkkä kaupunki tarjosi niin paljon kuljettavaa ja ihmeteltävää. Me kuljemme jalan, emme siis taxilla tai bussilla ja tosi monta kertaa huomasimme kulkevamme paikoissa, joissa ei juuri muita näkynyt ja välillä oli vaikea uskoa, että todellakin olimme suurehkon kaupungin keskustan tuntumassa. Kävely suositun nähtävyyden juurella, keskellä metsää, eikä ketään missään, oli melko uskomaton fiilis sekin. Portilla olikin sitten busseja ja ihmisiä valtava määrä. Me jatkoimme matkaa ja jätimme tuonkin nähtävyyden tulevien kertojen käynnin kohteeksi.

Kauppoja kaupungista löytyi valtavat määrät ja useammaltakin “ostosalueelta”. Eipä sellaista kadunpätkää tainnut olla, jossa ei muutama pikkuliike olisi ollut. Näin kasvissyöjänä täällä Espanjassa on ulkona syöminen välillä hankalaa, kun kasvisravintoloita on harvassa ja tarjolla oleva kasvisruoka on salaattia tai pizzaa. Nyt olimme jo etukäteen katsastaneet, että Granadasta löytyy El Piano niminen paikka, josta saa ostaa mukaan tai syödä paikanpäällä kasvisruokaa ja tuotteita joka lähtöön. Paikan löytäminen oli hieman hankalaa, mutta etsiminen oli vaivansa väärti. Ostimme ruoat mukaan ja asunnolla avasimme ostoksemme ja jo pelkkä tuoksu oli uskomaton.Niin tuli syötyä parasta ruokaa, mitä koskaan muistan ravintolasta saaneeni!! Tuollaisen paikan kun kotinsa lähelle saisi, niin ai että! Muutenkin näytti ohi kulkiessa siltä, että useammassakin ravintolassa oli erillinen kasvisruokalista, joten vaihtoehtoja olisi ollut tarjolla, mikäli ruokailun tarvetta olisi ollut.

Niin kuin varmasti joka kaupungissa oli Granadassakin talojen seinät töhryjä täynnä. Mutta silloin, kun graffitit on tehty huolella ja ajan kanssa, ihan luvallisestikin, on jälki sellaista taidetta, jota katselee mielellään katuja kulkiessaan. Sevillassa on joenvarrella muurit maalattu upeasti ja niitä olen aiemmin ihastellut ja kuvaillut. Granadassa oli kokonaisia taloja maalattu kauniilla kuvilla, samoin ravintoloiden ja kauppojen julkisivuja. Hauska oli myös kahvio/konditorio, jonka metalliset ikkunaluukut oli maalattu - eipä jäänyt epäselväksi, mitä siellä luukkujen takana oli tarjolla. Alla on muutama esimerkki töistä, lisää löytyy täältä.

Kuten varmaan huomaa, niin oikeasti tykästyin kaupunkiin tosi paljon ja tulemme tuolla varmasti vierailemaan monta kertaa uudestaankin. Lisää kuvia Granadasta.

Granadassa ollaan oltu nyt kaksi päivää ja tämä kaupunki on kyllä saanut valloitettua taas kaksi ihmistä ystäväkseen. Täältä buukkaamamme asunto on ihana ja loistavalla paikalla. Langaton netti toimii paksujen kiviseinien vuoksi takkuillen, joten täällä netissä ei ole juuri käyty, eikä aina edes päästy kun on yritetty.

Nyt lähdetään taas ihmettelemään ja ihastelemaan kaupunkia. Lisää Granadasta kirjoittelen kuvien kera varmasti viikonloppuna, jos tuolla Torren suunnalla netti taas toimisi vähän paremmin. Kameraa ei tullut mukaan, vaan ollaan oltu ihan kännyköiden varassa, mutta täytyy sanoa, että kuvattavaa olisi ihan mielettömästi ja kuvattu onkin kahden kännyn voimin.

Mukavaa päivänjatkoa!

Jaana kyseli tuon edellisen kirjoitukseni kommentissa paikallisesta käsityöstä ja kuin tilauksesta, sitä oli tarjolla tänään Torremolinoksen keskustassa. Me suuntasimme aamulla kohti keskustaa ja tapahtumaa, johon oli kokoontunut nyplääjiä ympäri Espanjaa. Valtaisa oli kiinnostus ja nypläystarvikkeita oikein jonotettiin myyntikojuilla. Eri paikkakuntien edustajat pitivät työnäytöstä aina omassa kojussaan ja kiva oli huomata, että nypläys ei ole vain vanhojen naisten hallussa, vaan paikalla oli kaiken ikäisiä ihmisiä, muutama ihan pikkutyttö ja muutama mieskin joukossa.

Tuolta jatkoimme sitten kohti rantakatua ja etsimme jälleen uuden reitin kulkea ja kiva reitti olikin. Matkalla tuli bongattua taas tietenkin ihania kasveja ja perhosiakin.

Näitä vaaleanpunaisena kukkivia puita/pensaita jaksan sitten aina ihastella.

Tänään oli myös kävelytapahtuma, jolla kerätään rahaa hyvään tarkoitukseen. Vihertäviä paitoja oli katukuvassa paljon, eli osanottajia vaikutti olevan taas hyvin liikkeellä.

Nyt alkaa olla sunnuntai pulkassa ja aika mennä nukkumaan, sillä aamulla on edessä aikainen herätys ja ihan uudet seikkailut. Hyvää yötä kaikille!

Eilen torstaina oli päätetty lähteä markkinoille helteestä huolimatta. Kiipeäminen jyrkkää, piiiittkkääää, mäkeä ylös kuumassa ja kosteassa ilmassa ei ollut mitään herkkua, mutta onneksi muutama varjopaikkakin löytyi huilausta varten. Nämä Torremolinoksen markkinat on kivat, mielestäni alueen parhaat ja sieltä löytyy aina ostettavaa huokeaan hintaan.

Itselläni oli hakusessa kengät sillä vanhat, pari vuotta sitten ostetut, alkavat olla jo kovasta kulutuksesta sen verran kärsineet, ettei tiedä milloin hajoaa. Kengät löytyi ja nyt on jo usean tunnin kävelylenkillä loistaviksi todettu. Mukaan tarttui myös muutama, ei niin välttämätön rannerengas ja jo joka vuotisen perinteen mukaan alusvaatteita. Paluumatkalla keskustan lähellä olevasta kaupasta löytyi todella edulliset bikinit. Tähän asti olen vedonnut uimattomuudessani siihen, ettei minulla ole uikkareita, mutta nyt ei enää ole sitäkään tekosyytä olla menemättä pihalla olevaan uima-altaaseen tai mereen. No, ehkä sitten huomenna….

Matkalla piti taas pysähtyä keskustassa juomaan virkistävää juomaa ja tilaamani tuoreista mansikoista tehty mehujuoma oli taivaallista ja taisinpa jäädä tuohon heti koukkuun.

Samaisella aukiolla esiintyi taas intiaanibändi ja levykauppa näytti käyvän mukavaan tahtiin, enkä kyllä ihmettele, sillä sen verran hyvin esiintyivät.

Tälle päivää oli luvattu 32 astetta lämmintä ja niinpä kävelyreissulle lähdettiin hyvin aurinkorasvalla suojattuna ja sillä mielellä, että palataan sitten takaisin, jos tuntuu liian kuumalta. Onneksi eilinen hurja ilmankosteus oli pois ja mukava merituulahdus silloin tällöin teki sään oikein mukavaksi ja matkasimme rantakatua pitkin Malagan puolelle asti. Käytiin siellä hevosia ja varsinkin ihanan pieniä varsoja ihmettelemässä ja niin olin noista varsoista otettu, etten edes kuvaa muistanut ottaa.

Kotimatkalla poikettiin syömässä pientä suolaista, tai niin luulin, ennen kuin sain eteeni valtavan täytetyn uuniperunan. Oli aivan mielettömän hyvää, mutta eipä ole tänään sitten muuta tarvinnut suuhunsa laittaakkaan, oli se vaan sen verran täyttävää. Nyt menee ilta laiskotellessa ja ihmetellessä paikallisia ohjelmia, joista ei aina niin  hirveästi ymmärrä, mutta kielikylvystä käyvät hyvin. (Juuri nyt kokataan jotain, johon tuli sipulia, kapriksia ja mansikkaa, päälle nestettä…hmmm… tämä keitos sitten paistetun tonnikalapalan päälle…hmmm….Vaikka mansikka aina maistuukin, niin ei ehkä kuitenkaan näin…) Tällaista tänään täältä Carihuelasta.

Euroviisut ne sitten oli ja meni. Ja ohjelmakin tuli ihan ennakkotietojen mukaisella kanavalla ja ihan ajallaankin vielä, jihuu!!!! Jotenkin oli harvinaisen laimea kokonaisuus tänä vuonna, johtui varmaan siitä että mukana oli monta kappaletta, joita en nyt niin kauheasti olisi välittänyt edes kuulla. Oma suosikki tuli kolmanneksi, joten loppu hyvin kaikki hyvin.

Loma sujuu mukavasti, lämpötilat huitelee jo kolmessakympissä, mutta onneksi ei tunnu ihan niin kuumalta. Kävely on se meidän suosikki tapa viettää aikaa ja kamera käy kuumana, kun joutuu kokoajan töihin. Malagan reissulla tuli bongattua jälleen sillankaiteille aseteltuja kukkalaatikoita ja niitähän oli tietysti kuvattava.

Kukkivia aitoja on vähän joka puolella ja ovat vaan niin uskomattoman kauniita. Tämä löytyy Benalmadenasta.

Minähän rakastan kallioita ja kiviä, joten pakkohan sitä on niitäkin kuvata. Enemmän kuvia kävelyreissuilta on nähtävissä Aurora lahjan sivuilla.

Tulihan tästäkin taas varsinainen sekametelisoppa koko kirjoituksesta, mutta menköön lomailun piikkiin tämäkin. Nyt taidan jälleen kellahtaa mukavaan asentoon ja uppoutua kirjojen ihmeelliseen maailmaan. Heippa!

Eilen oli vuorossa euroviisujen semifinaali 2 ja olin tarkastanut ohjelmatiedoista, että ohjelma tulee tve2 klo. 21.00 alkaen. Käänsin telkun päälle ja dadaa…. ruudun täytti tennisottelu Madridista!!!! Mitä siinä muuta kuin taas ihmettelemään, mutta ottelu jatkui ja jatkui. Ei muuta kuin netistä nettiradiota etsimään, jospa vaikka saisi finaalia edes kuullakseen. Radio löytyi ja suostui jopa toimimaan. Kun suoralähetys oli siinä vaiheessa, että 12. artisti esiintyi, pärähti yhtäkkiä telkkariruutuun Euroviisulähetyksen tunnari ja ohjelma alkoi, ihan kuin suorana konsanaan, alusta. Tuossa vaiheessa kello oli siinä kymmenen hujakoilla ja taisi tuo tennisottelukin loppua sitten kesken, ei ymmärrä yksinkertainen ihminen tätä Espanjalaisten logiikkaa. Mietin vaan, että kuinka espanjalaiset voivat äänestää suosikkejaan, kun tulos oli jo ratkennut aikoja sitten siinä vaiheessa, kun lähetys täällä siihen kohtaan pääsi?!?!

No eipä tässä mitään, kisa tuli taas nähtyä ja omille suosikeillekin kävi hyvin.

• Azerbaidžan - AySel & Arash “Always”

• Kroatia - Igor Cukrov feat. Andrea “Lijepa Tena”

• Liettua - Sasha Son “Love”

Ja jokainen näistä pääsi jatkoon, uskomatonta! Enpä tiedä onko milloinkaan ollut näin monta minun suosikkia finaalissa, yleensä kun he ovat tosiaankin jääneet ilman finaalipaikkaa.

Nyt täytyy sitten jännätä josko vaikka tuo finaali nyt ihan oikeasti tulisi täällä suorana, niin paljon täällä ainakin siitä meuhkataan. Jälleen kerran uskotaan vahvasti, että Espanja vie koko potin. Espanjan edustuskappaletta on nyt täällä muutamassa viikossa tullut nähtyä ja kuultua niin paljon, että biisi alkaa jo väkisinkin kuulostamaan hyvältä.

Aamut alkaa melko aikaisin hyvällä aamiaisella, omalla parvekkeella, auringon ensisäteiden lämmössä. Suihkun jälkeen on kiva lähteä kävelylle. Mukavaa on kuljeskella kauppakaduilla ja nautiskella ihmisvilinästä, tutustua kauppojen tarjontaan ja aina silloin tällöin ostaakin jotain.

Ja koska kävely on rankkaa puuhaa, välillä tulee nautiskella muutakin kuin vain vettä pullosta. Silloin on hetkeksi kiva istahtaa kahvilaan pienelle kuohuvalle, pienelle suolaiselle ja mansikat maistuu aina. Nämä mansikat tuli tosin nautiskeltua ihan kotosalla.

Kun kauppakadut ja ihmisvilinä ahdistaa tai kaipaa rauhaa, kannattaa kiivetä pikkukatuja pitkin mäkeä ylös ja ylös… ja saa olla lähestulkoon täysin yksin.

Välillä voi kuntoilla laitteilla ja laittaa muutkin kuin jalkalihakset liikkeelle. Kukkasiahan en vaan voi olla ihmettelemättä ja ihastelematta.

Katuja kuljeskellessa löytyy aina puisto johon poiketa hetkeksi vihreyttä ihastelemaan. Mukava on välillä istahtaa puun varjoon hieman levähtämään ja auringonsäteiltä pakoon vilvoittelemaan.

Kotia kohti mennessä on aina mukava palata rantakatua pitkin, sillä merta on aina ihana ihastella, on se sitten tyyni tai myrskyinen. Jos olisin auringonpalvoja, niin tällaiseen aurinkotuoliin olisi kiva kellahtaa, nyt tyydyn vain ihastelemaan kauempaa.

Ja sitten onkin pian jo ilta. Pimeys laskeutuu, kukkien huumaava tuoksu ilmassa on rentouttavaa ja sitten onkin aika mennä nukkumaan ja keräämään voimia seuraavan päivän seikkailuja varten.

Eilen iltapuolella rupesin etsiskelemään ohjelmatietoja, että moneltako se Euroviisujen semifinaali alkaa, kun nyt olivat lupailleet että sekin täällä Espanjan rtv:llä livenä tulee. Mutta, mutta, mitäpä huomasin? Lähetys ilmoitettiin alkavaksi paikallista aikaa yöllä 1.30 eli ei todellakaan suorana ja sitten näin, että live tulikin rtve:n netissä suorana. No, koska me ollaan täällä niin hitaan ja takkuilevan nettiyhteyden varassa ei ollut mitään mahdollisuutta tuota liveä nähdä. Viime vuonna Turkin televisio pelasti tilanteen, mutta tällä kertaa vuokraamassamme asunnossa ei näy kuin paikallisia kanavia, joten niin vaan oli sitten kökittävä ylhäällä aamuyöhön asti ja minä kun olen normaalisti jo unten mailla klo. 10.00!

Ensimmäisessä semifinaalissa mukana suosikeistani olivat Sveitsi, Valko-Venäjä ja Suomi. Ja mites sitten omille suosikeilleni kävikään?

• Sveitsi - Lovebugs “The Highest Heights” Kuten jo ennakkoon epäilin, ei heille tie auennut finaaliin, mutta yllättivät minut niin positiivisesti live - esityksellään, että huh huh! Ennakkoon hieman pelkäsin, että laulajan taidot ei kenties olisi livenä riittävät, mutta täysin toisin kävi. Esitys oli vielä miljoona kertaa parempi kuin ennakkokatselu videossa, laulaja esiintyi ja lauloi loistavasti ja biisi on vaan kerrassaan aivan mahtava.

• Suomi - Waldo’s People “Lose Control” Tämä meni jatkoon, mutta täytyy sanoa, että esitys ei minua vakuuttanut ollenkaan. Laulajan taidoissa ei ole moitittavaa, mutta kyllä koko ryhmän liikehdintä oli vaan melkoisen tyhjää ja esitys jätti kylmäksi. Biisi on kuitenkin edelleen ihan jees.

• Valko-Venäjä - Petr Elfimov “Eyes that never lie” Ja tätä en jaksa uskoa edelleenkään todeksi, mutta vaikka kuinka jatkoon menneiden listaa katselen, niin ei siellä vaan Valko-Venäjää ole!!!!! Tässä kohti on pakko sanoa, että minulle ei tullut edes mieleen, että näin voisi käydä, sillä olin ihan varma, että tämä kilpailee koko kisan voitosta!!!

Nyt on sitten euroviisuista välipäivä, mutta minulla öiset valvomiset jatkuu tänäänkin, sillä Operación Triunfo lähetys tulee tänään alkaen klo. 23.30 ja kestää kolmisen tuntia…. ja lomalla kun piti levätä. Kerrottakoon sen verran, että alustavasti, viimeviikkoisen esityksen perusteella, suosikikseni noussut kaveri on jo heti toisella viikolla tiputusuhan alla, että silleen…

On se vaan kumma, että nyt kun lomalla näitä ilonaiheita ja siten myös tänne kirjoiteltavaa olisi yllin kyllin, niin ei vaan meinaa millään saada itsestään irti, että istahtaisi tähän koneen äärelle! On tainnut totaalinen laiskuus ja mukavuudenhalu iskeä päälle.

Nyt on siis toinenkin lomaviikko jo täyttymässä ja kilometrejä on tullut käveltyä taas lukemattomia - parhaimpina päivinä jopa 20km. Muutamana päivänä on sitten koitettu pysytellä lähes “kotosalla”, että jalat on saanut hieman huilata välillä. Vaatteita on tullut shoppailtua ja koska mukanani tuodut kirjat tuli lukaistua jo ensimmäisellä viikolla, olen jo kirja ostoksillekin joutunut. Onneksi Benalmadenan kirpparimarkkinoilta löytyy aina paljon englanninkielisiä pokkareita ja kirjoja todella edukkaasti.

Euroviisuhuuma alkaa pikku hiljaa nousta ja jännityksellä odotan, josko tänä vuonna paikallinen tve näyttäisi euroviisut kokonaisuudessaan, viime vuonna kun meinasi jäädä toinen semifinaali näkemättä! Onneksi tuolloin tuli apuun Turkin tv josta sitten lähetyksen näin…

Katselin juuri tuossa paikallista tv ohjelmaa, jossa 81-vuotias rouva sai toivoa jotain synttärilahjaksi ja toive toteutettiin. Ja mitäpä rouva toivoi? No tandemhyppyä lentokoneesta tietenkin!!!! Kovin oli rouva hypyn jälkeen onnellisen ja riemullisen oloinen ja haastattelija poika, joka suoritti samanlaisen hypyn, sai valtaisat halaukset ja suukkoryöpyn poskilleen hypyn jälkeen.

Että tällaisia kuulumisia tälläkertaa täältä Espanjan auringon alta.

Hyvää Äitienpäivää!