Smile

Tulinpa taas piiiitkästä aikaa poikkeilemaan täällä bloginkin puolella. Paljon olisi toki kesän mittaan ollut kerrottavaakin, mutta enpä vaan ole saanut aikaiseksi tänne mitään kirjoitella, pikaisesti olen vain facebookkiin kuulumisia päivitellyt.

Tämä on ollut aivan unelmien kesä! Espanjan lomalta paluun jälkeen piti hetki värjötellä kylmässä, mutta sitten alkoi ihanat hellesäät ja ai jai että tämä tyttö on nauttinut.

Työt on sujuneet mukavasti, muutoksia työrintamalla on ollut ja on. Päätettiin nimittäin muuttaa yrityksen nimi eli Aurora lahja on nykyisin lyhyesti ja ytimekkäästi Aanmaa, sukunimemme mukaan. No tuohan laittaa kaikki uusiksi, niin paperit, nettisivut ja -kaupan, tuotteissa olevat tiedot jne. jne. Töitä on siis riittänyt ja riittää.

Onneksi sitä on ehtinyt myös nauttia tästä ihanasta kesästä. On tullut kokkailtua ulkona ja nautittua hyvästä ruoasta hyvässä seurassa. Ihanat kesähäätkin käytiin Helsingissä juhlimassa ja on sitä välillä tullut ihan vaan oltua ja nautittua ihanasta lämmöstä ympärillä.

Täällä siis kaikki hyvin ja katellaan, jospa sitä malttais poikkeilla täällä taas vähän useammin.

Mukavaa elokuista iltaa kaikille!

Kesä,  kylmäkin sellainen on ihana kesä ja kauniit kukkaset, oli ne sitten luonnonkukkia tai varta vasten istutettuja, kruunaa sen. On ihana katselle kuinka nuput ilmaantuu vihreisiin varsiin ja oi sitä päivää, kun nuppu aukeaa ja paljastaa kauneutensa.

Pari päivää sitten avautui pihallamme tämän kesän ensimmäiset pionit ja niitä jaksan aina vaan ihastella.

Nyt olen jo kotiutunut takaisin Suomeen. Lähes kuuden viikon loma Espanjassa sujui mitä mukavimmin ja paljon tuli taas nähtyä ja koettua ja mikä parasta tuli rentouduttua totaalisesti.

Loman aikana käytiin neljän päivän reissulla Nerjassa. Ihan kiva paikkahan tuo oli. Kalliot ja matalat rakennukset oli varsinkin mieleen. Tosin turisteja oli suhteessa paikallisiin niin paljon, että välillä ei oikein meinannut muistaa olevansa Espanjassa. Valta osa kaupoista, kahviloista ja ravintoloistakin tuntui olevan muualta tulleiden hallussa - kuvittelinko vain vai onko tuo totta, sitä en tiedä. Kivaa oli kuitenkin!

Loma on hyvässä vauhdissa ja itseasiassa jo loppupuolella, puolitoista viikkoa enää jäljellä. Viikot Espanjassa on kuluneet nopeasti ihanasta lämmöstä nauttien, lukien, kävellen ja tietysti myös ihan vaan laiskotellen mitään tekemättä. Pieni, neljän päivän matka tuli tehtyä Nerjaan, meille uusiin maisemiin. Tuosta myöhemmin lisää.

Euroviisuja on tullut katseltua. Ensimmäinen semifinaali Espanjan telkkarista ja koska toinen ei ohjelmistoon täällä kuulunut, niin satelliitin kautta olisikohan ollut Hollannin tai kenties Belgian telkkarista. Mitään ei ymmärtänyt puheesta, mutta oleellinen selvisi, eli kappaleet tuli kuultua ja jatkoon pääsijät selvisi. Kummastakaan semifinaalista ei jatkoon omia suosikkeja juuri päässyt, iloitsin kyllä ekasta semifinaalista Islannin ja toisesta suosikkienkin joukkoon laskettavan Kyproksen jatkoon pääsystä. Suuri yllätys oli Ruotsin tippuminen, olin lähes varma sen voitosta!!!!! No onneksi huomisessa finaalissa on automaattisesti Espanja ja Saksa edellä mainittujen kavereina, niin riittää kannatettavaa.

Mukavaa, toivottavasti aurinkoista, viikonloppua toivottelen kaikille täältä kuumasta Espanjasta käsin.

Ei ihan vielä käki kuku, mutta minä kylläkin, pitkästä aikaa kun täällä olen!

Kevät on mennyt kuin siivillä ja viime viikonloppuna oli viimeinen kevään työkeikka. Nyt olen koittanut muutaman päivän totutelle lomatunnelmaan ja hassua kyllä olen viihtynyt innokkaasti ompelukoneen äärellä laukkuja ommellen! No, itseasiassa ajattelin, että lomalla on kiva olla itsellä uudet laukut. Koska kyseessä on muutama uusi malli-idea, niin tuleehan samalla  koekäytettyä tuotteita ja sitten loman jälkeen tiedän toimiiko vai ei - käsityöläinen on kai aina käsityöläinen.

Tänään tuli poikettua pikaisesti Naantalissa ja siellä tuli bongattua tämä.

Hauska huomata, että luonnollekin annetaan tilaa ja ihminen sopeutuu sen mukana - aitaan reikä siihen kohti missä puu kasvaa.

Nyt pitänee keskittyä noihin Euroviisujen esikatseluvideoihin. Oikein mukavaa ja iloista vappua kaikille. Minä lomailen ja suuntaan sunnuntaina Espanjaan.

Ja oikein mukavaa viikonloppua kaikille. Asiaakin oli, eli tulin itseasiassa kertomaan hieman työasioidenkin puitteissa, että Aurora lahjan Facebook-sivuilla http://www.facebook.com/auroralahja on käynnissä arvonta.

Arvomme pääsylippuja (arvo 13€) Helsingin Messukeskuksessa 23.-25.4. järjestettäville Lapsi-messut & Model-Expo -tapahtumiin (LA-SU myös PetExpo). Liput arvotaan maanantaina, joten vielä ehtii hyvin mukaan. Kertokaahan eteenpäinkin.

…No ei todellakaan, vaikka kaipa tämä aprillipilasta menee että tänne päivittelen, sen verran laiskasti olen täällä blogissani viihtynyt viime aikoina ja syynä vain laiskuus.

Itse en ole ollenkaan tällaisten kepposten ja toisten jallittamisen ystävä ja aamulla herätessäni ajattelin, että voi kauhistuksen kauhistua, tänään on edessä taas yksi vuoden inhottavimmista päivistä eli aprillipäivä.

Tälle päivää, kun ei tarvitse olla työreissulla, olin varannut itselleni vapaapäivän. Ei työasioita, puhelin mahdollisimman kaukana itsestä, ettei tarvitse vastata jos sattuisi soimaan ja muutenkin tänään on minulle turha sanoa mitään, en usko kuitenkaan eli palataan asiaan huomenna…

Aloittelin päivän hitaasti aamiaista nautiskellen ja katsellen samalla tv-kaistalta maanantaina missaamaani lempisarjaani Francon aika- näin sen koimme jakson. Sen jälkeen hieman skeptisenä suuntasin facebookin lukemaan kavereiden päivityksiä - ei mitään pilanpoikasia sillä suunnalla … onneksi!  Ikkunasta ulos katsellessa näin taivaalla kolme kurkea…. ei josko kuitenkin joutsenia… ei kyllä ne vaan kurkia oli, uskottava se oli, on sitten aprillipäivä tai ei.

Muutama nettitilaus odotti postitustaan joten päätimme suunnata kylälle. Ulkona kirkkaana paistavan auringon ja 7 lämpöasteen innoittaman puin tänä keväänä ensimmäistä kertaa päälle kevätkengät ja joulun/uuden vuoden tienoilla Torremolinoksen reissulta ostamani kevät/syystakin. Ihana keväinen fiilis!! Kylällä oli ihmisiä kuin kesäkuukausina konsanaan, joko kaikki paikalliset olivat liikkeellä samanaikaisesti tai mökkiläisetkin olivat jo saapuneet pääsiäisen viettoon. Samalla reissulla tuli haettua Alkosta ennen maistamatonta punaviiniä ja pullo Cavaa vapaa- ja aprillipäivän kunniaksi.

Kotiin tullessa heitin kotikamppeet päälle ja aloin siivoamaan. Vapaapäivää voi viettää mukavasti siivoten.  Hullua ehkä, mutta mikä sen ihanampaa, kuin puhdas koti?!?!? Siinä siivouksen keskellä pysähdyimme hetkeksi keittiönpöydän ääreen juttelemaan ja pian Otto sanoi, että oliko tuo perhonen joka lensi ikkunan ohi. Siinä sitten rupesin kurkkimaan ikkunasta ulos ja silloin välähti…. aprillia!!!!… ja samalla nokkosperhonen liihotti ikkunan ohi… siis oikeesti.! Hetken olin luullut että Otto,  joka inhoaa tätä päivää myös, oli langennut pilailuun, mutta niin vain oli aurinkoinen päivä saanut kevään ensimmäisen perhosen liikkeelle - voi reppanaa kaikkien lumikinosten keskellä. Taisinpa sanoa, että tätä on turha kertoa kellekkään, ei kukaan usko kuitenkaan! Tässä kohtaa aloin oikeasti katsella pihalle ja huomasin, kuinka kevät on ottanut niskalenkin talvesta ja on jo kummasti voitolla. Jäältä on lumet sulanut ja osin vesi killuu jään pinnalla, pihatie on sula ja kuiva, jopa kukkapenkki on osin sula. Takapihalla olevalla kalliolla on sulia läikkiä josta kallio loistaa ja olenhan jo nähnyt kurkia ja perhosen, siis uskomatonta!

Nyt sitten istun täällä olkkarissa kirjoittelemassa päivää tähän mennessä. Mitä tähän voi sanoa - ihana päivä ja jos aprillipäivät on tällaisia, niin antaa tulla vaan. Oton leipoma mustikkapiiras on juuri uunissa ja ihana tuoksu tulee nenään ja minä ajattelin nyt lähteä kohti keittiötä ja yhden mielipuuhani, eli kokkailun pariin. Tavoitteena olisi tehdä kasvislasagnea ilman juustoa, hmmm. No, uskon, että rakkaudella tehden ja makuja välillä maistellen sekin onnistuu. Näin sitä syntyy ihana vapaapäivä ja mikä parasta ihana aprillipäivä ilman aprillia!

Kaikille jotka viettävät pitkää vapaata viikonloppua toivotan mukavaa vapaata, minä palaan huomenna töiden pariin.

Voi tätä olemisen ihanuutta. Tuossa parisen viikkoa sitten, eräänä lumisateisena ja harmaana päivänä, yht äkkiä kesken työpäivän, tuli sellainen olo että kevät on täällä. Minulle kun talvi ei ole sitä mieluisaa aikaa, niin on ollut hieno huomata, että vaikka pihalla ikkunan takana on lähes parimetriset kinokset lunta, niin sisäisesti voin jo elää kevättä.

Töitä on tullut tietysti tehtyä kovasti. Smile!- korusarjan kukkakoruja on ollut suorastaan himo tehdä, viehän nuo kaikki iloiset värit mielen jo ihan kesäänkin asti. Messut on alkaneet ja sujuneet loistavasti ihania ihmisiä tavaten. Hotellielämää on taas tullut siis vietettyä ja mukavaa vaihteluahan sekin on työhuoneella istumiseen. Illat on työreissuilla vapaata laiskottelun aikaa ja kivahan se on käydä ravintoloissa maistelemassa ihania ruokia.

Pikavisiitillä tuli käytyä myös synnyinkaupungissa, kun äiti kultani täytti kunnioitettavat 80-vuotta.

Menneet euroviisukarsinnat saivat minut jo hetkeksi sille tuulelle, että jätän koko kisat tältä vuodelta väliin, mutta päätin sitten unohtaa Suomen kokonaan ja suunnata katseet muualle. Espanjassa 350:n ehdokkaan joukosta finaaliin pääsi 10 kappaletta ja siellä voittajaksi Daniel Diges kappaleella Algo pequeñito. Mielestäni hieman 70- lukulaista, hieman Ranskalaista, hieman slaavilaista ja tietysti Espanjaksi laulettuna. Melkoisen mukava sekoitus, katsotaan kuinka se sitten Oslon finaalissa toimii. Useampi mennyt lauantai on tullut vietettyä seuraten netin kautta Ruotsin Melodifestivalenia ja huomenna sekin sitten huipentuu finaaliin ja nähdään millaiseen edustajaan naapurit tänä vuonna päätyy.

Tällaista tänne tällä kertaa eli kaikki hyvin ja mieli iloinen vaikka kiirettä pitääkin. Ja tänään hoksasin, että lomaan on aikaa enää seitsemisen viikkoa ja tuohan menee ihan hujauksessa.

Oikein aurinkoista viikonloppua!

No itse olen kyllä sitä mieltä, että talvea vielä eletään, mutta kun tuolla pihalla puoleen reiteen ylettyvän lumen keskellä rämmin menemään, niin silmiini osui tämä.

Eli meidän köynnöskuusama on ilmeisesti sitä mieltä, että nyt riitti talvi ja pakkaset ja on kevään aika. Siellä se nousee hurjan lumikinoksen keskeltä seinää pitkin katolle ja katoksen alla työntää nuppuja suurella innolla. Kevättä toivon tosin minäkin, mutta nyt toivon, että tuo ihana pensaamme tästä innokkuudestaan selviää hengissä.

…ihan sääliksi käy noita puuparkoja kaiken tuon lumikuorman alla.